Arjen kiire ja stressin tunne

Stressinhallintakeinot ja rutiinit niiden tukena

Tuntuuko sinustakin, että arki on yhtä kiirettä ja tulipalojen sammuttelua? Kiire tuo mukanaan stressin tunteen, mikä näkyy ja tuntuu levottomuutena, mieli on rauhaton, ajatukset harhailee, asioita unohtuu ja olo on väsynyt. Tässä kirjoituksessa avaan omia kokemuksiani parhaista stressinhallintakeinoista ja rutiineista niiden tukena. 

Mitä stressi oikeastaan on?

Kysyin tekoälyltä, mitä stressi on ja vastaukseksi sain: Hyvä stressi on lyhytaikaista ja motivoivaa, kun taas huono stressi on pitkäkestoista ja kuluttavaa. Molemmat vaikuttavat kehoon ja mieleen eri tavoin.

🟢 Hyvä stressi 

Määritelmä: Hyvä stressi on lyhytaikaista ja syntyy tilanteissa, joissa ihminen kokee haasteen hallittavaksi. Se voi lisätä keskittymiskykyä, motivaatiota ja suorituskykyä.

Esimerkkejä: Tärkeä esiintyminen, urheilusuoritus, uuden oppiminen.

Vaikutukset: Aktivoi elimistöä ja auttaa suoriutumaan vaativista tehtävistä. Palautuminen tapahtuu nopeasti, eikä stressi jää päälle.

Lähde: Mielenterveystalo.fi toteaa, että lyhytaikainen stressi on välttämätöntä ja saa yrittämään parastaan. Myös Hyvä Terveys -lehti korostaa, että hallinnan tunne erottaa hyvän stressin huonosta.

🔴 Huono stressi

Määritelmä: Huono stressi on pitkäkestoista ja syntyy tilanteissa, joissa ihminen kokee haasteet ylivoimaisiksi tai hallitsemattomiksi. Se voi johtaa uupumukseen ja sairauksiin.

Esimerkkejä: Pitkäaikainen työpaine, taloudelliset huolet, ihmissuhdeongelmat.

Vaikutukset: Kuormittaa kehoa ja mieltä, heikentää elämänlaatua ja altistaa mm. sydänsairauksille, unihäiriöille ja masennukselle.

Lähde: Terveystalo kuvaa, kuinka pitkittynyt stressi voi uuvuttaa ja altistaa sairauksille. 

Oma kokemus

Omassa elämässäni voin samaistua hyvän stressin kokemukseen esim. luentokeikoilla. Aina ennen luentoja mieli huolehtii olenko valmistellut kaiken, onko tarvittavat välineet mukana ja luentopaikalla jännitän tuleeko ketään paikalle ja miten esitys sujuu. Tämä luo positiivisen vireen esitykseen, jolloin olen valppaampi reagoimaan yleisön reaktioihin ja saa keskittymisen pysymään aiheessa. Esityksen jälkeen olo on hyvä eikä stressin tunne jää kehoon. 

Huonosta stressistä omaan hyvin paljon kokemusta, miten pitkittyessään voi pahimmillaan päätyä sairauslomalle, kun mieli ja keho vihdoin sanoo, että nyt riittää. Tätä ennen on mennyt jo pitkään suorastaan selviytymistilassa, suorittaen asioita, peläten jatkuvasti unohduksia, mieli laukaten ja yöunet eivät ole palautumista, vaan levotonta pyörimistä.  

Rutiinit auttavat stressinhallinnassa

Jos tilanne päätyy siihen, että se vaatii sairauslomaa, silloin on syytä pysähtyä totaalisesti. Anna mielelle ja keholle aikaa toipua ja päästää irti selviytymistilasta. Ja sitten, kun olet valmis, aloita luomaan itsellesi rauhassa omaan tahtiin uusia rutiineja, joilla helpottaa arjen kiireen tuntua ja vähentää stressiä. 

Rutiineilla voimme vähentää kuormituksen tunnetta. Tuttu, opittu toimintatapa ei vaadi meiltä erikseen päätöksentekoa tai suunnittelua. Kun tilanne tai arki sujuu ennakoitavasti, mieli voi keskittyä tärkeämpiin asioihin. 

Rutiineja voi sisällyttää siihen, miten käynnistämme päivämme, mitä aamurutiineihin kuuluu ja onko jokin iltarutiini päivän päätteeksi. Myös viikkosuunnitelman tai ruokalistan teko on osa arkea helpottavia rutiineja. Ja tärkeä osa stressinhallintaa on luoda kotiin selkeä perusjärjestys, joka rauhoittaa mieltä. 

Omassa arjessani mielenrauhaa luo viikottainen työn- ja vapaa-ajansuunnittelu, jolla luon ennakoitavaa rakennetta päiviin. Teemme myös joka viikolle etukäteen helposti arjessa toteutettavan ruokalistan, jonka mukaan teemme ostoslistan. Näin työpäivinä ei tarvitse aina miettiä, mitä syödään ja mitä raaka-aineita kaapeista löytyy. Yksittäisen päivän rutiineja minulla ovat työpäivän aloitus kirjoittamalla muistivihkoon kaikki mielessä pyörivät asiat sekä päivän tavoitteiden 1-3 kpl kirjaaminen. Mikäli päiväni koostuu toimistotyöstä, sisällytän päivään aina joko palauttavan kävelytauon tai kevyitä kotitöitä, jolloin mieli saa levätä hetken. Päivän päätteeksi siivoan työpisteen sekä kodin keittiön valmiiksi seuraavaa päivää varten. Sekä ympäristön että päivän sisällön selkeys vähentää stressikuormaa huomattavasti. 

Kolme tehokasta stressinhallintakeinoa arkeen

1. Ulkoista mielesi – kirjoita asiat ylos
→ tehtävälistat, kalenterit, muistilaput, digityökalut
→ vinkki: yhdistä aivojen tyhjennys aamu- tai iltarutiiniin

2. Luo selkeät toimintaympäristöt
→ kodin järjestys vaikuttaa mieleen
→ vähemmän visuaalista kuormaa = vähemmän stressiä

3. Rytmitä palautuminen osaksi päivää
→ mikrotauot, hengitysharjoitukset, välillä pysähtyminen
→ muistutus: stressinhallinta ei ole suoritus

Rutiinit stressinhallinnan tukena – esimerkkipäivä

• Aamu: lyhyt hetki itselle ennen arjen vauhtia (esim. kahvikuppi rauhassa, tehtävien priorisointi)

• Työpäivä: selkeä rakenne, tauot, lounas, tehtävien jaksottaminen

• Ilta: päivän purku, koti valmiiksi seuraavaan päivään, rauhoittava rutiini ennen nukkumaanmenoa

Yhteenveto

Työssäni ammattijärjestäjänä koen esim. kodin epäjärjestyksen olevan yksi stressin oire. Kodin järjestely on keino helpottaa tätä stressiä ja henkistä kuormitusta. Kun järjestät tavarasi, järjestät samalla mielesi!

Stressi ei tule katoamaan mihinkään, vaan se on aina elämässämme jollain tavalla läsnä. Mutta pienetkin muutokset omissa toimintatavoissa ja uusien rutiinien luonti voi helpottaa stressin kokonaismäärää ja hallittavuutta. Aloita jo tänään yhdestä pienestä rutiinista.

Jos kaipaat apua stressiä lievittävien rutiinien rakentamiseen, tutustu Pro Järjestyksen palveluihin ja varaa maksuton kartoituspuhelu.